Auto harrastuksena
Autoharrastuksia on monenlaisia. Monet ihmiset käyttävät autoa yksinkertaisesti harrastuksen pariin siirtymiseen, tai matkailuun, mutta auto on itsessäänkin harrastusväline. Jotkut korjaavat ja tuunaavat autoaan, ilman sen kummempaa ajatusta siitä onko ajokki erikoinen malli, tai kunnostavat vanhoja autoja, jotkut osallistuvat rallikilpailuihin.Vanhojen autojen kanssa harrastaminen on varsin suosittua hupia. Paitsi herättämällä naapuruston kateutta ajelemalla kaaralla kaupungilla, monin paikoin järjestetään kokoontumisajoja. Vanhojen autojen kunnostajat tapaavat toisiaan ja ihailevat muiden saavutuksia, ja myös vaihtelevat vinkkejä ja osia. Usein ajetaan myös jonkinlainen paraati; kaikki vanhat autot eivät sovellu kilpaa ajamiseen eikä se ole kokoontumisajojen tarkoitus yleensä.Museoautoiksi lainsäädännössä lasketaan kaikki yli kolmekymmentä vuotta vanhat autot. Kaikki vanhat autot eivät kuitenkaan ole samanarvoisia, ainakaan autoharrastelijoille: 80-luvun Mitsubishi tai Skoda eivät välttämättä sykähdytä kenenkään sydäntä kiivaampaan lyöntitahtiin. Toisaalta nuorempikin auto voi olla saavuttanut klassikon aseman, jos merkki on oikea. Yleensä kyseessä ovat arvoautot, joihin ei joka jannulla ole rahaa.Jotkut kunnostavat vanhoja autoja uuden veroisiksi pieteetillä, noudattaen vanhaa ulkoasua, ja usein aikojen saatossa osia on saatettu vaihtaa sopimattomiin; entisöijä etsiikin aitoja varaosia, sivupeilejä, puskureita, vanteita ynnä muita, mutta toisaalta autoja voi myös modifioida. USA:ssa yleisempien hotrodien ja muiden erikoisautojen väsäily on lähinnä tuttua televisiosta, mutta Suomessakin autoharrastajat ovat laittaneet ajokkeja uuteen uskoon, vaikkei ehkä yhtä railakkaasti: liekkikuvioituja kromatulla moottorilla ja pakoputkipatteristolla varustettuja klassisia hotrodeja saattaa satunnaisesti nähdä kokoontumisajoissa.