Autokilpailujen jännitystä nyt ja ennen
Kun auto aikoinaan keksittiin, ei kestänyt kauaa kun niillä alettiin ajaa kilpaa. Ensimmäinen avoin kilpailu järjestettiin Ranskassa huhtikuun 28, 1887, pariisilaisen Monsieur Fossier’n aloitteesta, joka oli Le Vélocipède-lehden päätoimittaja. Ratana oli 2 km pitkä tieosuus. Voittaja oli Georges Bouton, De Dion-Bouton-yhtiöstä, ajokkina auto jonka hän oli itse rakentanut liikekumppaninsa kreivi Albert De Dion’in kanssa. Voitto oli aika ilmiselvä, koska ketään muuta osallistujaa ei ollut saapunut paikalle.
Aivan ensimmäiset autot eivät olleet nopeutta silmälläpitäen suunniteltuja, emmekä tiedä kuinka nopeasti De Dion-Bouton suoriutui matkastaan. Kymmenen vuoden päästä alettiin jo järjestää säännöllisiä kilpailuja, mutta vielä pitkään autot olivat normaaleja tieajoon suunniteltuja malleja. Vasta 1930-luvulla alkoi varsinaisten ralliautojen valmistus, ja autokilpailut yhä edelleen jakaantuvat kahteen tyyppiin: standardiautojen ja varta vasten rakennettujen ralliautojen kilpailuihin. Edelleen voidaan jakaa kisat maastossa ajettaviin ja rata-ajoihin.Tunnettujen formula- ja ralliautoilun lisäksi järjestetään esimerkiksi yhden valmistajan autojen kisoja, kuten vanhin niistä, Mini7 Championships tai Porsche Supercup. Siinä ajetaan identtisiä Porsche 911 GT3 Cup-autoja, jotka perustuvat Porsche 911 Carrera-malliin. Vaikkeivat Suomessa yhtä tunnettuja kuin vaikka formulakisat, sarja on taannoin saanut julkisuutta traagisessa mielessä kun ajaja Sean Edwards kuoli onnettomuudessa Australiassa, ei kylläkään kilpailun aikana vaan yksityisen ajo-opetuksen yhteydessä. Yleisesti ottaen kilpa-autoilun turvallisuus on edistynyt huimasti viime vuosikymmeninä.
”Mun tyttö lähti pois mun mossellain,” laulettiin aikoinaan, mutta itäautoilla ei ole Suomessa montaakaan fania. Tietyt merkit herättävät enemmän merkkiuskollisuutta kuin toiset, ja vaikka usein kyseessä ovat pienet, eksklusiiviset (lue: kalliit) merkit kuten Jaguar ja Ferrari, jotkut aikoinaan aika tavallisiksi mielletyt autot ovat saaneet fanijoukon taakseen.Yksi klassinen kansanauto on jo nimeltään kansanauto – Volkswagen. Kupla oli aikoinaan halpa pikkuauto, joilla ajelivat usein nuoret joilla ei ollut paljoa rahaa eikä tarvetta isoon autoon. Usein Kuplavolkkari liitetäänkin usein hippeihin imagoltaan. Volkswagen-autojen harrastajilla on Suomen laajuinen kerho, jolla on jaostoja lähes joka niemennokassa, ja suuri osa harrastajista keskittyy Kuplan vaalimiseen.Rättisitikalla eli Citroën 2CV:llä on myös kummalisen sitkeä fanijoukko. Hatara peltilaatikko kun ei oikein ole Pohjoisen oloihin soveltuva, niin tyylikäs kuin tuo ikäänsä vanhemmlata nöyttävä automalli onkin.