ACW

Suomalaiset ovat olleet hyvin edustettuina autokilpailuissa, sekä Formula- että ralliautoilun parissa. Tällä hetkellä Kimi Räikkönen on kaikkien autourheilun ystävien toivo. Betsafella on jopa erikoisveto-osio, joka on omistettu Räikköselle, klikkaamalla kertoimet ja sitten Formula 1. Formula 1 on siis viime vuosina ollut suositumpaa kuin ralli, mutta suomalaisella ralliosaamisella on pitkä historia. Suomalaisten kansainvälisen voittoputken avasi Markku Alén jo ennen kuin Rallin MM-kisoja kutsuttiin sillä nimellä (vanha nimi oli vuoteen FIA Drivers Cup, eikä se ollut vielä virallisesti MM-kisa).Markku ajoi ensin Suomessa, ja sai jääradan maailmanmestaruuden jo vuonna 1970. Tässä hän seurasi isänsä jalanjälkiä, vai sanotaanko renkaanjälkiä, koska Eero Alén oli myös pokannut kultaa lajista. Ensimmäisen osavoittonsa kansainvälisesti hän teki vuonna 1975 Portugalissa. Kaiken kaikkiaan, FIA-cupin voiton lisäksi Markku Alén nettosi kaksi MM hopeaa ja neljä pronssia.Markku ajoi Lancian tallissa, Fiatin luovuttua kisoihin osallistumisesta, silloisessa B-ryhmässä. B-ryhmän autot olivat kevyitä ja nopeita – ne eivät jääneet jälkeen A-ryhmästä, kyseessä oli vain erilainen luokka: Markku Alén ja Heikki Toivanen toivat Lancialle kaksoisvoiton RAC-rallissa. Toivanen oli lupaava nuori kuljettaja, joka menehtyi jo seuraavana vuonna Korsikan rallissa 1986 auton ajaessa rotkoon. B-ryhmä lakkautettiin turvallisuussyistä pitkälti juuri tämän onnettomuuden takia, ja Markku siirtyi A-ryhmään. Samana vuonna hän ehti juhlia rallin maailmanmestaruutta 11 päivää, mutta menetti mitalin jälleen toiselle kuuluisalle suomalaiselle, Juha Kankkuselle. Kummalliseen tapahtumaan oli syynä rallijärjestö FISA:n päätös jälkikäteen mitätöidä San Remon MM-osakilpailun tulokset.Eläköidyttyään ammattimaiselta rallikuskin uralta Markku on kuitenkin ajanut satunnaisia kilpailuja, tehnyt testiajajan töitä ja muun muassa osallistunut Pariisi-Dakar pitkän matkan ralliin kuorma-autolla.Juha Kankkunen ajoi Markun ohi rallitilastoissa, ja onkin ralliurheilun legendaarisia nimiä. Hän voitti neljä kultaa 80-90 luvuilla, ja on nuorin koskaan kaksoismaailmanmestaruuden saavuttanut ajaja. Tai nuorimpana saavuttanut, onhan Kankkunen jo miehen iässä.Seuraavaksi suomalaisten mitalisaalista kartutti Tommi Mäkinen, myös neljällä MM-kullalla.Viimeisin MM-maailmanmestari Suomesta oli Markus Grönholm, ja tämän listan ensimmäinen suomenruotsalainen, sattumoisin. Hän aloitti ensin motocrossin parissa mutta loukattuaan polvensa siirtyi ralliauton ratin taakse. Kuten Markku Alén, hänkin on ajanut Lancialla: hänen ensimmäinen MM-osakilpailunsa Lancian ohjaimissa Jyväskylässä 1998 meni niin vauhdikkaasti, että vaikka hän joutui jättämään sillä kertaa kesken, useampi talli ilmaisi kiinnostusta nuoren Markuksen taluttamiseen omaan pilttuuseensa – kolme huipputallia, Toyota, Ford ja Peugeot. Markus siirtyi Peugeot’ille ja voitti maailmanmestaruudet vuosina 2000 ja 2002, ja vielä hopeaa ja pronssia sen jälkeen.

Formula 1 on ehkä maailman suosituin autokilpailulaji, ainakin yleisömäärältään, ja myös kallein. Muitakin luokkia on, mutta Formula 1 on yksipaikkaisten, tarkoitukseensa varta vasten tehtyjen kilpa-autojen kansainvälisten kilpailujen korkein taso. Maailmanmestaruussarja koostuu eri puolilla maailmaa ajetuista Grand Prix-kisoista, jotka ajetaan Monacon Grand Prix’ta lukuun ottamatta tarkoitusta varten tehdyllä radalla: joitain muita ratoja on jotka ovat osittain kadulla.Formula 1-sarjassa kilpailevat sekä kuljettajat että autovalmistajat, eli tallit niin kuin on tapana sanoa, maailmanmestaruudesta. Yleisesti talleja ovatkin autojen valmistajat, kuten Ferrari, mutta on myös muita kuten Red Bull, joka osallistuu kisoihin mainostaakseen tuotteitaan. No, sitähän toki automerkitkin tekevät; vaikka formula-autojen valmistus saattaa antaa potkua tuotekehittelyyn, se ei yksin riitä. McLaren onkin nykyisistä huipputalleista ainoa jonka liiketoiminnan ydin on Formula-autoilu, ja sekin kuitenkin tekee yhteistyötä Mercedes Benzin kanssa. Pelkkä auto maksaa miljoonia, ja siihen päälle tulevat tietysti muut kulut, teknistä henkilökuntaakin on paljon. Jonkun kuvan rahasummista antaa FIA:n vaatima takuumaksu uuden tallin perustajalta, joka on 25 miljoonaa Englannin puntaa.

Kun auto aikoinaan keksittiin, ei kestänyt kauaa kun niillä alettiin ajaa kilpaa. Ensimmäinen avoin kilpailu järjestettiin Ranskassa huhtikuun 28, 1887, pariisilaisen Monsieur Fossier’n aloitteesta, joka oli Le Vélocipède-lehden päätoimittaja. Ratana oli 2 km pitkä tieosuus. Voittaja oli Georges Bouton, De Dion-Bouton-yhtiöstä, ajokkina auto jonka hän oli itse rakentanut liikekumppaninsa kreivi Albert De Dion’in kanssa. Voitto oli aika ilmiselvä, koska ketään muuta osallistujaa ei ollut saapunut paikalle.

Aivan ensimmäiset autot eivät olleet nopeutta silmälläpitäen suunniteltuja, emmekä tiedä kuinka nopeasti De Dion-Bouton suoriutui matkastaan. Kymmenen vuoden päästä alettiin jo järjestää säännöllisiä kilpailuja, mutta vielä pitkään autot olivat normaaleja tieajoon suunniteltuja malleja. Vasta 1930-luvulla alkoi varsinaisten ralliautojen valmistus, ja autokilpailut yhä edelleen jakaantuvat kahteen tyyppiin: standardiautojen ja varta vasten rakennettujen ralliautojen kilpailuihin. Edelleen voidaan jakaa kisat maastossa ajettaviin ja rata-ajoihin.Tunnettujen formula- ja ralliautoilun lisäksi järjestetään esimerkiksi yhden valmistajan autojen kisoja, kuten vanhin niistä, Mini7 Championships tai Porsche Supercup. Siinä ajetaan identtisiä Porsche 911 GT3 Cup-autoja, jotka perustuvat Porsche 911 Carrera-malliin. Vaikkeivat Suomessa yhtä tunnettuja kuin vaikka formulakisat, sarja on taannoin saanut julkisuutta traagisessa mielessä kun ajaja Sean Edwards kuoli onnettomuudessa Australiassa, ei kylläkään kilpailun aikana vaan yksityisen ajo-opetuksen yhteydessä. Yleisesti ottaen kilpa-autoilun turvallisuus on edistynyt huimasti viime vuosikymmeninä.

”Mun tyttö lähti pois mun mossellain,” laulettiin aikoinaan, mutta itäautoilla ei ole Suomessa montaakaan fania. Tietyt merkit herättävät enemmän merkkiuskollisuutta kuin toiset, ja vaikka usein kyseessä ovat pienet, eksklusiiviset (lue: kalliit) merkit kuten Jaguar ja Ferrari, jotkut aikoinaan aika tavallisiksi mielletyt autot ovat saaneet fanijoukon taakseen.Yksi klassinen kansanauto on jo nimeltään kansanauto – Volkswagen. Kupla oli aikoinaan halpa pikkuauto, joilla ajelivat usein nuoret joilla ei ollut paljoa rahaa eikä tarvetta isoon autoon. Usein Kuplavolkkari liitetäänkin usein hippeihin imagoltaan. Volkswagen-autojen harrastajilla on Suomen laajuinen kerho, jolla on jaostoja lähes joka niemennokassa, ja suuri osa harrastajista keskittyy Kuplan vaalimiseen.Rättisitikalla eli Citroën 2CV:llä on myös kummalisen sitkeä fanijoukko. Hatara peltilaatikko kun ei oikein ole Pohjoisen oloihin soveltuva, niin tyylikäs kuin tuo ikäänsä vanhemmlata nöyttävä automalli onkin.